Kuva: pixabay
Uni on paljon enemmän kuin pelkkää lepoa ja palautumista fyysisestä ja psyykkisestä rasituksesta. Yksi mielenkiintoisimmista unen vaiheista on REM-uni, jolloin näemme suurimman osan unistamme. Miksi uneksimme ja mitä fysiologista merkitystä REM-unella on? Tässä blogitekstissä kurkistamme lyhyesti REM-unen ja unien näkemisen maailmaan kehon ja aivojen näkökulmasta.
Mitä REM-unessa tapahtuu?
REM-uni on unen vaihe, jossa aivot ovat poikkeuksellisen aktiiviset, melkein hereillä olon tasolla. Samanaikaisesti keho on liikkumattomassa tilassa, koska suurin osa lihaksista on rentoutuneina estämässä unessa tapahtuvien liikkeiden toteutumista fyysisesti. Käytännössä vain hengittämiseen liittyvät lihakset ovat toiminnassa. Jos muutkin lihaksemme olisivat toiminnassa, saattaisimme vahingoittaa itseämme tai kanssanukkujia toteuttamalla unikokemuksiamme fyysisesti.
Vaikka aivojen toiminta on unen aikana muuten vilkasta, aivokuoren etuosa on väliaikaisesti ”sammunut” silloin, kun siirrymme REM-uneen ja näemme unia. Aivokuoren etuosassa hallitaan mm. rationaalista ajattelua ja loogista päätöksentekoa.
REM-unen tehtävät
REM-unen vaihe on tärkeä kognitiivisten toimintojen, kuten muistin vahvistamisen ja tunteiden käsittelyn kannalta. Koska REM-unen aikana aivot ovat aktiivisena, vaihe voi auttaa siirtämään päivän aikana opittua tietoa lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin. Olet ehkä huomannut esimerkiksi opintoja tehdessäsi, että asiat, joita yritit painaa mieleen tenttiä varten edellisenä päivänä, soljuvat tenttipaperille aamulla suhteellisen helposti. REM-uni on auttanut sinua siirtämään tiedon pitkäkestoiseen muistiin.
REM-unen aikana aivojen alueet, jotka osallistuvat tunteiden säätelyyn, ovat aktiivisia. Näiden aivoalueiden toiminta auttaa hallitsemaan ja säätämään mielialaa, mikä auttaa ylläpitämään yleistä emotionaalista tasapainoa.
REM-unen puute voi vaikuttaa negatiivisesti muistiin ja oppimiskykyyn, mikä korostaa univaiheen määrällistä tärkeyttä. REM-unen puute voi lisätä ärtyneisyyttä, muistiongelmia ja jopa masennusoireita. Aikuisten osalta suositus on, että REM-unta olisi 20-25 % unen kokonaismäärästä.
Miksi näemme unia?
Unet voivat olla visuaalisia, motorisia, vahvojen tunteiden sävyttämiä ja/tai aivan järjettömiä ja outoja. Tutkijat ovat mm. aivoskannauskokeiden avulla etsineet vastausta kysymykseen ”Mistä unet tulevat?”. Tutkimustulosten perusteella päivän aikaiset tapahtumat eivät niinkään vaikuta uniimme, vaan eniten uniin tulevat koetut tunnetilat ja huolet. Jos oletetaan, että valveillaolosta johtaa reitti unimaailmaamme, se tapahtuu tunteittemme ja huoliemme kautta.
On todennäköistä, että unien näkeminen on ihmisen psyykelle välttämätöntä. Ja sekin on todennäköistä, että näemme unia joka yö, vaikka emme niitä muistakaan. Nykytutkimuksen mukaan unien tarkoitus on kokemusten ja tunteiden sopeuttaminen. Uusi materiaali, esimerkiksi päivän tapahtumat, otetaan yöllä mielen käsittelyyn, ja ne yhdistyvät jo olemassa olevan muistin sisältöön. Unia kutsutaankin joskus mielen öiseksi terapiaksi, koska ne voivat ratkaista ongelmia ja rauhoittaa mieltämme myös silloin, kun emme muista unistamme mitään.
REM-unen aikana aivojen limbinen eli tunteita käsittelevä järjestelmä toimii jopa aktiivisemmin kuin valveilla ollessamme. Koska aivojen rationaalista ajattelua käsittelevä osa on sammuksissa, tietoinen kontrolli puuttuu, ja unissa voi olla asioiden välillä hyvin mielivaltaisia kytkentöjä.
Sama uni saattaa toistua useita kertoja kehittyen yö toisensa jälkeen kunnes mieltämme vaivaava ongelma on ratkennut. Unen aikainen ongelmanratkaisu tukee hyvinvointiamme erityisesti tunne-elämän kannalta. REM-univaiheella on ylipäätään merkittävä rooli hyvinvointimme näkökulmasta.
Painajaisuni voi olla merkki siitä, että mieltä vaivaava ongelma ei ole ratkennut. Kaikki näkevät joskus painajaisia, ja noin puolet aikuisista näkee niitä kuukausittain. 2-5 % aikuisista näkee painajaisia viikoittain. Painajaisunien määrää lisäävät mm. stressi ja runsas alkoholinkäyttö.
Mikäli ahdistavat painajaisunet ovat toistuvia, on tärkeää miettiä, mitä uni haluaa kertoa. Toistuva painajaisuni on merkki siitä, että johonkin asiaan on tärkeää kiinnittää huomiota. Yksi tapa selvitellä unen antamia viestejä on keskustelu unesta vaikkapa hyvän ystävän kanssa. Puhuessa voi tulla oivallus siitä, mitä uni haluaa viestittää.
Lopuksi
REM-uni on kuin aivojen yövuoro: se lajittelee, käsittelee ja uudelleen muotoilee päivän aikaisia kokemuksia. Unien kautta mieli puhdistaa tunteitaan ja rakentaa yhteyksiä, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme. Uni ei siis ole passiivista lepoa, vaan aktiivista, elintärkeää toimintaa. Siksi myös unesta huolehtiminen on välttämätöntä.